Miksi RKP?

Monet suomenkieliset ajattelevat, että RKP on pelkästään kielipuolue. Näin ollen moni myös hämmästelee, miksi minä suomenkielisenä olen päättänyt asettua ehdolle RKP:n listoilla. Haluan aloittaa tämän blogikirjoituksen kumoamalla käsityksen pelkästä kielipuolueesta. RKP on liberaalipuolue, jonka arvot myös itse jaan. Keskeisiä arvoja minulle ovat ympäristö, perhe, turvallisuus, yrittäminen ja työllistyminen, koulutus ja tutkimus, sekä kieli ja kulttuuri. Kaikki nämä löytyvät myös RKP:n vaaliohjelmasta ja olen samoilla linjoilla siitä, miten näihin kysymyksiin tulee vastata. Koen, että RKP mitä suurimmassa määrin on suomalaisten puolue, kieleen katsomatta. 

Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi RKP:n vaaliohjelmaa ja mitä itse ajattelen sen kohdista. Itse vaaliohjelmaan voit tutustua suomeksi tästä och på svenska här. 

Yritysystävällinen yhteiskunta

Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vastuullista, kestävää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Jotta hyvinvointia voidaan jakaa, sitä pitää ensin luoda. Tämän takia RKP ajaa yritysystävällistä yhteiskuntaa, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, ja jossa henkilökunnan palkkaaminen - eli ihmisten työllistämien - on helppoa. Lainsäädännön on tuettava yrittämistä ja verotuksen on kannustettava yrittäjyyttä.

Näistä asioista olen täysin samaa mieltä. Hyvinvointia ei luoda verottamalla ihmisiä hengiltä. Tällöin ihmisten maksukyky heikkenee, mikä estää rahaa liikkumasta. Se on taloudelle ja hyvinvoinnille myrkkyä, josta kärsivät kaikki - erityisesti pienyrittäjät ja jo nyt heikossa asemassa olevat ihmiset. Pahimmassa tapauksessa osaavat ihmiset ja yritykset katoavat ulkomaille. Me emme halua ajaa yrityksiä tiehensä, ahtaalle tai jopa konkurssiin, vaan kannustaa niitä menestymään täällä Suomessa, mikä puolestaan luo työpaikkoja ja kasvattaa hyvinvointia. Myös ulkomaalaisten mahdollisuuksia perustaa Suomeen yrityksiä ja työllistyä on helpotettava, esim. tarjoamalla kieliapua ja pääsyä verkostoihin.

Kannustava verotus

Verotuksen tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Koulutus, terveydenhuolto, infrastruktuuri ja monet muut meille tärkeät asiat ovat riippuvaisia verovaroista. RKP:n näkemyksen mukaan verotuksen tulisi kannustaa työntekoon ja yritystoimintaan ja siten edistää taloudellista kasvua.

Tästä tavoitteesta olen myös samaa mieltä. Verotuksen pitää olla kannustava, ei lamaannuttava. Kannustava verotus tarkoittaa lopunperin sitä, että veroa saadaan kerättyä enemmän, koska on enemmän, mistä kerätä. Kannustavan verotuksen myötä verotettavat eivät koe tilannetta epäoikeudenmukaiseksi, vaan omana panoksena hyvinvointiyhteiskuntaan, jonka palveluita itse kukin käyttää, enemmän tai vähemmän. Lamaannuttava verotus taas saisi ihmiset ja yritykset pakenemaan Suomesta. Kannatan sitä, että työn verotusta helpotetaan OECD:n suositusten mukaisesti.

Koulutus

RKP:n näkemyksen mukaan kaikilla oppilailla on oltava oikeus opiskella terveessä koulussa ja saada opetusta äidinkielellään pätevien opettajien toimesta. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että perhetaustasta riippumatta on mahdollisuus korkeakouluopintoihin.

Myös tästä tavoitteesta olen samaa mieltä. Suomen menestys perustuu sekä laajaan yleisosaamiseen että syvään erityisosaamiseen. Tämän edellytyksenä on, että jokaiselle taataan maksuton ja korkeatasoinen koulutus, ja että panostamme tutkimukseen ja innovointiin. Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei tule leikata. Koulutus ja tutkimus ovat investointeja tulevaisuuteen. 

Opiskelijoiden arkea tulee helpottaa nostamalla opintotuen tulorajaa. Työnteko opintojen rinnalla on monelle välttämättömyys, mutta toisaalta se luo osaamista ja verkostoja työelämää varten. 

Hyvinvointi

RKP:n tavoite on, että suomalaiset voivat hyvin. Hyvinvointia edistää hyvät vapaa-ajan harrastukset, esim. liikunta ja kulttuuritarjonta. Suomi on tuhansien yhdistysten maa; vapaaehtoistoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Niillä on tärkeä rooli yhteiskunnassamme.

Allekirjoitan myös tämän tavoitteen. Vapaa-ajan toiminnan osalta tulee erityisesti panostaa siihen, että jokaisella lapsella on perhetaustastaan riippumatta mahdollisuus harrastaa. On kestämätöntä, jos lapselta evätään mahdollisuus mieluisaan harrastukseen, koska harrastus edellyttää sellaista rahallista panostusta, johon vain harvalla on varaa. Kulttuuria tulee jatkossakin tukea ja madaltaa kynnystä sen tuottamiseen ja kuluttamiseen. Parhaimmillaan esimerkiksi musiikki, tanssi, teatteri, taide ja kirjallisuus toimivat sillanrakentajina heterogeenisen yhteiskuntamme eri ryhmien välillä. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto lähellä ihmistä

RKP:n näkemyksen mukaan kaikilla on oikeus korkeatasoiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kotipaikasta ja tuloista riippumatta. Hoidon saanti on turvattava sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, mutta se ei saa heikentää palveluita, vaan sen tulee parantaa niitä. Ihmisen on oltava keskiössä. Mielenterveysongelmat ovat yksi uusista kansansairauksistamme, joten mielenterveyden edistäminen pitää nostaa korkealle tärkeysjärjestyksessä.

Tästä näkemyksestä olen myös samaa mieltä. Hyvinvointiyhteiskuntamme perusidea on se, että jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa tulotasostaan riippumatta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitää kehittää siten, että palvelutaso ei ainakaan heikkene. Mielenterveystyöhön pitää keskittää enemmän huomiota, erityisesti nuorten osalta. Mielenterveysongelma ei saa olla mikään häpeän aihe, joka estää avun hakemisen, eikä apua hakevaa saa käännyttää pois. Kukaan ei kyseenalaistaisi ihmistä, joka hakeutuu hoitoon murtuneen luun takia, joten miksi pitäisi kyseenalaistaa ihmistä, joka hakeutuu hoitoon murtuneen mielen takia?

Ilmasto

RKP:n mukaan Suomen on tehtävä töitä sen eteen, ettei ilmasto lämpene 1,5 astetta enempää. Tavoitteena on hiilineutraali valtio vuonna 2035. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen edellyttää kunnianhimoisia päästötavoitteita ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisella tasolla tarvitaan selkeitä toteuttamiskelpoisia tavoitteita. Meidän pitää myös vaalia ekosysteemejämme ja lajiemme monimuotoisuutta sekä luonnonvarojamme siten, että tulevat sukupolvet voivat iloita niistä.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että ympäristön ja ilmaston eteen on pakko tehdä suuria muutoksia ja äkkiä. Maailman meno ei voi jatkua sellaisena kuin se on tähän asti. Ratkaisuiden ja päätösten pitää perustua tieteelliseen tutkimukseen - kokonaisuus huomioiden. Ilmastokysymystä ei ratkaista pienillä yksittäisillä ja erillisillä nippelitempuilla, jotka pahimmillaan vaan pahentavat tilannetta entisestään. Ongelmaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ymmärtäen, miten asiat liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Tällöin voidaan luoda ratkaisuja, joilla on aidosti vaikutusta kokonaisuuteen. Tämä aihe on sen verran laaja, että se vaatii oman blogikirjoituksen.

Turvallinen arki

RKP haluaa kestävällä tavalla kehittyvän yhteiskunnan, joka ei unohda kaikkein heikommassa asemassa olevia. Yhteiskunnan eriarvoistuminen on pysäytettävä ja syrjäytymistä on ehkäistävä. Sosiaaliturvan tulee olla kannustava siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin työstä kieltäytyminen; samalla kohtuullinen toimeentulo on taattava kaikille. Sosiaaliturvaa on uudistettava osana suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat perhevapaat, varhaiskasvatus ja verotus.Seksuaalirikoslainsäädäntö tarvitsee kokonaisuudistuksen ja kunniaväkivaltaa tulee ehkäistä. Poliisin, pelastus- ja oikeustoimen resurssit on turvattava.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on se, että jokaisesta huolehditaan. Kannatan sosiaaliturvan uudistamista osana laajempaa kokonaisuutta siten, että kannustetaan työhön ja sitä kautta syntyvään hyvinvointiin. Kannatan myös sitä, että ihmisen henkeen ja terveyteen liittyvä rikoslainsäädäntö uusitaan. Erityisesti seksuaalirikoslainsäädäntö tulee uusia. Raiskausten osalta keskiöön pitää nostaa kysymys suostumuksen puutteesta. Lainsäädännön merkitys korostuu myös asennemuutosten myötä; se ei ole pelkästään valvontakysymys.Yhteiskunnan on tehtävä selväksi, että jokaisella on oikeus fyysiseen ja seksuaaliseen koskemattomuuteen, ja sitä koskemattomuutta ei saa missään tilanteessa loukata. Seksuaalirikoksista on myös annettava nykyistä ankarampia tuomioita. 

Ikäystävällinen yhteiskunta

RKP ajaa ikäystävällistä yhteiskuntaa, jossa ikäihmiset kokevat olevansa turvassa. Jokainen saa asua turvallisesti omassa kodissaan niin pitkään kuin itse haluaa. Sen jälkeen on löydettävä turvallinen asuinpaikka, missä saa palvelua omalla äidinkielellään.

Viime aikoina on uutisoitu paljon vanhusten surkeasta hoidosta. Tämä on täysin kestämätöntä ja ihmisarvoa loukkaavaa. Nykyiset vanhukset ovat rakentaneet sen yhteiskunnan, jonka hedelmiä me nyt nautimme! Heistä huolehtiminen onvelvollisuutemme! Hoitajamitoituksen tulee perustua tarpeeseen. Virkeät ja liikuntakykyiset vanhukset tarvitsevat erilaista tukea kuin esim. muistisairaat tai liikuntakyvyttömät. 

Vanhustenhoidossa voi kehittää paljon laajemminkin myönteisiä ratkaisuja. Joissain maissa on kokeiltu sitä, että tarjotaan nuorille ihmisille (opiskelijoille) edullista majoitusta vanhainkodissa sitä vastaan, että viettävät muutaman tunnin viikossa vanhusten kanssa. On myös kokeiltu sitä, että lasten päivähoito on vanhainkodin kyljessä, jolloin lapset hyötyvät ikääntyvän sukupolven kokemuksista ja kertomuksista ja vanhukset taas nauttivat lasten seurasta. Suomessa lapset varttuvat liikaa omassa ikäkuplassaan. Päivähoidosta työelämään asti vietetään aikaa lähinnä samaa vuonna syntyneitten kanssa. Kaikki eivät välttämättä edes pääse nauttimaan isovanhemmistaan, joko sen takia ettei heitä enää ole tai maantieteelliset välit ovat liian pitkiä arkiseen kanssakäymiseen. Tässä asiassa voisimme tuottaa hyvinvointia läpi sukupolvien!

Lapsiystävällinen yhteiskunta

RKP ajaa kaikille lapsille yhdenvertaisen ja hyvän alun elämälle. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen taustasta riippumatta. Vanhempien pitää myös helpommin voida joustavasti yhdistää perhe- ja työelämän.

Kannatan tasa-arvoista vanhemmuutta. Minulla on kaksi aikuista lasta, mutta olen myös alle vuoden ikäisen lapsen isä. Koen isyyden mahtavaksi asiaksi. Mielestäni tasa-arvoinen vanhemmuus tarkoittaa sitä, että kummallakin vanhemmalla on oikeus ja mahdollisuus hoitaa lapsiaan ja toisaalta olla osana työelämää. Oma lapsi on ainutlaatuinen, ja hän on pieni vain niin lyhyen ajan; siitä ajasta pitäisi kummankin vanhemman saada nauttia. Kummallakin vanhemmalla pitää toisaalta olla myös mahdollisuus olla mukana työelämässä - myös käytännössä. Tällä hetkellä naiset jäävät useimmiten töistä pois vanhempain- ja hoitovapaalle, jonka takia heidän urakehityksensä ja eläkkeensä kärsivät. Ei ole mikään ihme, että syntyvyys on Suomessa romahtanut. 6+6+6 malli on hyvä alku, mutta lopullinen tavoite pitää olla sellainen, että vanhemmuutta tuetaan työnantajan osalta joustavasti ja paikallinen sopiminen mahdollistaen. Hyvinvoivat vanhemmat ovat sekä lapsen että työnantajan etu. Myös pienyrittäjyyden ja vanhemmuuden yhteensovittamista pitää helpottaa.

Kaksikielisyys

RKP luonnollisesti haluaa vaalia kaksikielisyyttä ja sitä, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus käyttää suomea tai ruotsia arjessaan - myös käytännössä!

Kannatan itsekin kaksikielisyyttä - ja itse asiassa monikielisyyttä. Mitä useamman kielen osaa, sen enemmän se rikastuttaa omaa ajatusmaailmaa ja mahdollistaa omien verkostojensa laajentamista. Monet isot maat ovat tässä asiassa jopa kateellisia monikielisille maille, joiden kansalaiset varttuvat ymmärtäen useita kieliä. Meidän tulee nähdä kaksikielisyytemme rikkautena, joka avaa ovia kansainväliseen yhteisöön ja tarjoaa niin Suomelle kuin suomalaisille mahdollisuuksia ympäri maailman.

Kaupungistuminen

RKP tunnustaa kaupungistumisen maailmanlaajuisena trendinä ja haluaa vaalia kaikkia Suomen kaupunkeja koosta riippumatta. 

Itse näen kaupungistumisen trendiä pääosin myönteisenä. Hyvin tehdyn kaupunkisuunnittelun avulla kaupungistumisella voi olla taloudellisia ja ympäristöön myönteisesti vaikuttavia seuraamuksia. 

Kaupunkilaisille pitää kuitenkin taata helppo pääsy luonnon ääreen, sillä kosketus luontoon on omiaan edistämään hyvinvointia ja mielenterveyttä.   

Toivomukseni on, että kyky kompromisseihin olisi nykyistä parempi ja kaupunkeja suunniteltaisiin niin, että mahdollisimman moni on tyytyväinen ratkaisuihin. Asuin kolme vuotta Brysselissä, jonka toimivuudesta voi olla montaa mieltä, mutta joka kaiken sekasorron keskellä kykeni tekemään kompromisseja. Suosikkikompromissini koski vanhan muurin tornia, jota kaupunki halusi purkaa rakentaakseen tilalle hotellin. Kaupungin asukkaat kuitenkin vastustivat hotellia, koska halusivat säilyttää tornin. Kompromissi löytyi: hotelli rakennettiin, mutta tornin ympärille. Tällä hetkellä vanha torni, joka näkyy hotellin ravintolan ikkunasta, on nähtävyys, joka ilahduttaa niin kaupunkilaisia kuin turisteja. Kotikaupungillani Helsingillä on tästä paljon opittavaa. Kaupunkilaisia pitää kuunnella, eikä ajaa yhden sen hetken vallassa olevan puolueen ideoita kuin käärmettä pyssyyn. Esimerkkejä tästä ovat kaupunkibulevardit sekä Malmin lentokenttä, jonka säilyttämistä ilmailukäytössä kannattaa valtaosa helsinkiläisistä, sekä keskustatunneli ratkaisuna paremmalle kävelykeskustalle.

Elävä maaseutu

RKP haluaa elävän maaseudun ja saariston. Arkisen elämän, työnteon ja yrittäjyyden on oltava helppoa maaseudulla. Meillä pitäisi olla vahvaa, ympäristö- ja ilmastoystävällistä kotimaista raaka-aine ja elintarviketuotantoa. Kestävää maa- ja metsätaloutta on voitava harjoittaa kannattavasti ottaen huomioon haasteelliset pohjoiset olosuhteemme.

Olen itsekin maalaispoika ja kasvanut maitotilalla. Nykyisin tilakoot ovat merkittävästi kasvaneet ja koneellistuneet, mutta viljelyala sen sijaan ei ole paljoakaan muuttunut EUhun liittymisen myötä. Tuotanto on keskittynyt ja entiset pienviljelijät ovat joko laajentaneet tai vuokranneet peltonsa. Tuotantoketjuja on lyhennettävä ja tuotteiden tulisi entistä enemmän päätyä lähimarkkinoille ilman välikäsiä. Näin kustannukset ja hinta pysyisivät paremmin kurissa ja tuottaja saisi kelvollisen hinnan työstään.

Kyläyhteisöissä on tapahtunut myös visuaalinen muutos. Viljelemättömät peltotilkut on muutettu istutuksin metsäksi. Useimmiten ne kasvavat koivua. Kylien ilme on muuttunut avoimesta metsäiseksi, missä talot reunustavat puuston keskellä kulkevaa kylätietä. Henkilörakenne on ikääntynyt, syntyvyys pienentynyt ja opiskelemaan lähteneet harvoin palaavat kotitilalleen sen ylläpitäjäksi.

Tietoliikenneyhteyksiä parannetaan koko ajan ja palveluita digitalisoidaan. Näin aineettoman työn edellytykset paranevat myös maaseudulla. Kuntien kannattaisi erikoistua ja tukea yritysryppäitä, jolloin riittävä osaaminen, kehittäminen ja tuotanto mahdollistaisivat elinkelpoiset toimintaedellytykset ja kohtuulliset markkinointi ja jakelukustannukset. 

Erä- ja luontomatkailu on kasvussa. Suomalaisten tulisi keskittyä vahvuuksiinsa, kuten puhtaaseen luontoon, hiljaisuuteen, turvallisuuteen, hyviin palveluihin sekä jokamiehen oikeuksien tuomiin mahdollisuuksiin. Kalastusmatkailun edistäminen edellyttää ensiksi, että kalavedet saadaan kuntoon ja saalisodotukset ilman massiivisia istutuksiakin realistisiksi. Jokivarsien asukkailta on pääosin näiden elinkeinojen kehittämismahdollisuudet viety patoamalla joet energiantuotantoon ja perkaamalla kosket tukkien uiton takia. Voimayhtiöiden tulee vihdoin vastata niille määrättyihin velvoitteisiin aiheutettua haittaa vastaavasti ja tehdä vaelluskaloille ohitusuomat sekä osallistua pilattujen kutualueiden ennallistamiseen yhdessä metsäyhtiöiden kanssa. Kts blogini Vaelluskalastuksen absurdit piirteet.

Liikenne- ja viestintä

RKP:n näkemyksen mukaan toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri ovat ratkaisevassa asemassa Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle.

Suomi on maantieteellisesti EU:n viidenneksi suurin maa, mutta harvaiten asuttu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ole olemassa yhtä yksittäistä liikennemuotoa, mikä sopisi kaikille. 

Isoissa kaupungeissa ja niiden välille kannattaa kehittää toimivaa julkista liikennettä. Kaupunkien sisällä tulee suosia ensisijaisesti jalankulkua, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Jalankulkua on priorisoitava, koska olemme kaikki lähtökohtaisesti jalankulkijoita, mutta kaikki eivät ole fyysisesti siinä kunnossa tai tilanteessa, että esim. pyöräily olisi mahdollista. Kaupunkilaisilla on myös perhettä ja/tai muuta elämää kaupunkien ulkopuolella, jonka takia auto on monelle välttämätön. Autoilua ei pidä sen takia tarkoitushakuisesti rangaista vastakkainasettelun kautta, vaan pitää suunnitella liikenneratkaisut siten, että liikenne on mahdollisimman joustavaa. Esim. keskustatunneli ja taajamien liityntäpysäköinti helpottaisivat liikennettä Helsingissä.

Kaupunkien ulkopuolella auto on käytännössä välttämätön eikä autoilusta ole mahdollista tai edes järkevää luopua. Sen sijaan kannattaa tukea autokannan uusiutumista, puhtaampien polttoaineiden käyttöä, kaasuautojen mahdollisuuksia, jne.

Ilmailu on yksi harvoja kasvavia aloja. Malmin lentokenttää tulee kehittää tulevaisuuden kaupunkikentäksi, joka mahdollistaa aikatauluista riippumattoman liikelentämisen sekä ilmailualan tutkimus- ja kehitystoiminnan. Haluan, että Suomi on ilmailualalla maailman kärjessä, sillä meillä on siihen otolliset olosuhteet kiitos joustavan lainsäädännön ja riittävän ilmatilan. Kts. blogini ilmailun ja Malmin lentokentän merkityksestä Suomelle.

Kansainvälisyys - EU ja Pohjoismaat

RKP:n mukaan Suomen on oltava kansainvälisessä yhteistyössä luotettava toimija, joka kantaa vastuunsa kehitysapupolitiikasta ja kansainvälisestä ihmisoikeusarkkitehtuurista. Suomen on oltava eturintamassa kehittämässä nykyaikaisempaa, tasa-arvoisempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:ta, joka puolustaa yhteisiä ihmisarvoja ihmisoikeuksista oikeusvaltioperiaatteesta ja demokratiasta. EU:n pitää olla yhdistävä rauhaa, hyvinvointia, vakautta ja oikeutta Euroopassa ja muualla maailmassa edistävä poliittinen voima. On välttämätöntä ja tärkeätä, että Suomi pysyy kannassaan ja puolustaa liberaaleja, länsimaisia arvoja. Muut Pohjoismaat ovat lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanimme. Tekemällä yhteistyötä alueellisella tasolla Pohjoismaissa, Euroopassa ja transatlanttisella tasolla sekä maailmanlaajuisesti, menestymme paremmin kuin yksin. 

Kansainvälistyminen on mielestäni Suomen kannalta välttämätöntä. Olemme osa Pohjoismaita ja Eurooppaa ja meidän tulee ajaa länsimaalaista demokraattista ja tasa-arvoista ajattelua kaikissa toimissamme. Suomi tulee olla aktiivinen toimija EU:ssa ja muissa länsimaisissa organisaatioissa, joiden jäsen tai yhteistyökumppani olemme. Yhteistoiminnan perusteena pitää olla se, että Suomi on jäsen niissä organisaatioissa, joiden päätökset vaikuttavat Suomeen suoraan tai välillisesti, ja yhteistyökumppani silloin, kun yhteistyö hyödyntäisi kumpaakin osapuolta. 

Turvallisuuspolitiikka

RKP:n näkemyksen mukaan Suomen pitää olla aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä tavoitteenaan luoda rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Teemme tätä työtä aktiivisena pohjoismaisen, eurooppalaisen ja trans-atlanttisen yhteistyön osapuolena sekä YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö OSCE:n jäsenenä. Meidän pitää jakaa asiantuntemustamme toimimalla aktiivisena rauhanvälittäjänä ja konfliktien ratkaisijana sekä osallistumalla kansainvälisiin sotilas- ja siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Turvallisuuspolitiikkamme perustan on oltava uskottavassa kansallisessa puolustuksessa. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen peruspilari. Suomi kehittää sotilaallista yhteistyötään Naton kanssa, koska se on tärkeätä, jotta voimme ylläpitää ja kehittää kansallista aluepuolustustamme. Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen edun mukaista ja osa maailmanlaajuista vastuustamme. 

Uskottavan puolustuksen perusta on: yleinen asevelvollisuus, puolustusvoimien osaava ja motivoitunut henkilöstö, moderni kalusto, riittävät toimivaltuudet sekä kansainvälinen yhteistoiminta. Yleisen asevelvollisuuden osalta on lyhyellä tähtäimellä pohdittava kutsuntojen ulottamista myös naisille ja pitkällä tähtäimellä asevelvollisuuden kehittämistä täysin tasa-arvoiseksi. Tämä tosin edellyttää myös tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista, jotta vastuunjako toteutuu yhteiskunnassamme tasapuolisesti. Puolustusvoimien resursseista on pidettävä huolta sekä henkilöstömäärän että budjetin osalta. Harjoituksista ei tule tinkiä, vaan ne tulee nähdä osaamista ja yhteistoimintaa kehittävänä välttämättömänä toimintana. Kalustoa ei saa päästä rappeutumaan. Erityisesti ilmavoimat ja merivoimat tarvitsevat nyt kehityksen kärjessä olevat hävittäjälentokoneet ja alukset ja niiden rahoitus on varmistettava. Teknologian ja ympäristön muutosten johdosta on jatkuvasti arvioitava puolustusvoimien toimivaltuuksia. Tiedustelulainsäädäntö on nykyisen ja tulevaisuuden turvallisuuden takaamisen keskiössä. Sokeana on vaikeata ennakoida ja ennalta ehkäistä. Lisäksi on ymmärrettävä, että Itämerellä tai Fennoskandiassa tapahtuva kriisi vaikuttaisi Suomeen riippumatta siitä, onko Suomi osana konfliktia vai ei. Tällöin olisi Suomen etujen mukaista olla jäsenenä niissä organisaatioissa, missä tehdään Suomeen vaikuttavia päätöksiä. Lisää näkemyksistäni uskottavasta puolustuksesta voi lukea aikaisemmasta blogikirjoituksestani.

Sodat ja kriisit eri puolilla maata vaikuttavat Eurooppaan ja siten Suomeen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Kehitysavun ja kriisinhallinnan tarkoituksena on tarjota humanitääristä apua ja samalla ennalta ehkäistä kriisien laajenemista entisestään. Suomen tulee jatkossakin osallistua kriisinhallintaan sen eri muodoissa kansainvälisten toimijoiden kanssa (esim. YK, EU ja Nato). Joskus kriisit tai sodat aiheuttavat ihmisten laajoja muuttoliikkeitä, mikä aiheuttaa haasteita vastaanottavissa maissa. Suomessa tämä on näkynyt maahanmuuttona ja turvapaikanhakijoiden määrän nopeana kasvuna. Hädässä olevia ihmisiä pitää aina auttaa. Sinisilmäisyyteen ei kuitenkaan ole varaa. Viranomaisilla pitää olla riittävät resurssit ja toimivaltuudet selvittää esim. turvapaikkahakijoiden taustat arvioidakseen avun tarvetta ja kestoa. Suomessa turvapaikan ja oleskeluluvan saaneet henkilöt pitää mahdollisimman nopeasti saada osaksi yhteiskuntaa mahdollistamalla koulutus, työllistyminen tai yrittäminen. Suomessa on länsimaisen demokratian pelisäännöt ja se antaa laajat vapaudet elää ja olla, mutta ihmisoikeuksista emme tingi emmekä Suomessa hyväksy muita lakeja kuin Suomen eduskunnan säätämät. Turvallisuutta vaarantavat ihmiset on voitava poistaa Suomesta.