Ilmailuala on yksi harvoja kasvavia aloja, jotka vaikuttavat merkittävästi koko Euroopan Unionin kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen markkina-alueena. EU:n ilmailustrategian yhtenä tavoitteena on poistaa ilmailun luonnollisen kasvun esteitä niin suurien kansainvälisten lentoasemien, kuin pienempien paikallistenkin osalta. Suomi onkin ilmailun kannalta varsin kehityskelpoinen maa. Meidän ilmailulainsäädäntömme on pitkälti mahdollistava ja meillä on runsaasti ilmatilaa, missä toimia. Toisaalta Suomi on maantieteellisesti melko eristyksissä muusta Euroopasta ja lähes ainoat käyttökelpoiset yhteydet länteen ovat ilma- tai meriteitse. Ihmisten liikkuvuuden osalta lentäminen on usein ainoa vaihtoehto.
Tässä viitekehyksessä Malmin lentoaseman merkitys tulee tunnustaa. Sitä tulee kehittää metropolialuetta tukevana lentoasemana, joka mahdollistaa joustavat, aikatauluista riippumattomat liikelennot lähialueillemme. Lisäksi lentokenttä voisi toimia kansainvälisenä testaus- ja kehitysalustana ilmailualan innovaatioille, joiden tueksi olisi mahdollista muodostaa alan yritysten ja korkeakoulujen välinen klusteri. Lennokit ja sähkölentokoneet ovat jo nykypäivää ja tulevaisuus tuo lisää mahdollisuuksia tullessaan. Suomi voisi olla tällä alalla kehityksen kärjessä.
Lentokenttä voisi toimia edelleen hyvänä viranomaisten tukikohtana. Perinteinen lentokoulutus ja -huoltotoiminta voisi jatkua Malmin lentoasemalla ja sitä tulisi kehittää edelleen ja laajentaa.
Myös harrastelentämisen tulee jatkua Malmilla. Harrastelentotoimintaa ei pidä millään tavalla väheksyä. Esim. merkittävä osa Suomen kaikista etsintä- ja pelastuslennoista on vapaaehtoisten harrastelentäjien suorittamia. Palolentojen avulla on sammutettu monta metsä- ja rakennuspaloa ennen kuin tuli on päässyt leviämään ja aiheuttamaan pahempia tuhoja. Eksyneitä ihmisiä on löydetty ilmasta käsin ennen kuin heille on käynyt huonosti.
Lentokenttä on merkittävä myös ilmailualan tulevaisuuden asiantuntijoiden rekrytointialustana. Pääosalla ilmailualan ammattilaisista (esim. lentäjät, lentokonemekaanikot, lennonjohtajat ja ilmailuinsinöörit) on ollut jo lapsena kosketus ilmailuun joko vanhempien ammatin tai ilmailuharrastuksen kautta. He ovat saaneet kipinän ammatinvalintaansa yleisilmailun mahdollistavan lentokentän läheisyydessä. Tänä päivänä noin 20% Suomen väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Tulevaisuudessa luku voi nousta jopa 25%:iin. Jos neljännes Suomen väestöstä jää tavoittamatta, tulee se näkymään ilmailualalle hakevien määrässä ja laadussa. Kaupallinen toimija voi mahdollisesti paikata henkilöstövajettaan ulkomaalaisella työvoimalla, mutta viranomaiset eivät; varsinkaan puolustusvoimat. Näin ollen asialla on myös maanpuolustuksellinen ulottuvuus.
Suomi on maantieteellisesti EU:n viidenneksi suurin maa, kun taas meidän asumistiheytemme on EU:n pienin. Suomessa on siis pilvin pimein tilaa rakentaa. Helsingistä löytyy myös rakentamiselle Malmin lentokenttäaluetta huomattavasti paljon paremmin soveltuvaa tonttimaata. Malmin lentokentän alueen vaatiminen asuntotuotantoon yhden yksittäisen kaupungin toimesta on lyhytaikaista ja paikallista politiikkaa, jolla voi olla koko Suomeen vaikuttavia seuraamuksia. Helsinki ei voi vedota pääkaupunkistatukseensa näin merkittävän kansallisen edun edessä. Valtion tulisi lunastaa Malmin lentokenttä takaisin, joko vapaaehtoisesti tai pakolla.
Kts. YouTube-video Malmin lentokentän potentiaalista tulevaisuuden kaupunkikenttänä.
Kts. YouTube-video Malmin lentokentän potentiaalista tulevaisuuden kaupunkikenttänä.
Kuvittelin, että sotilaiden ja puolustusvoimien tehtävänä olisi puolustaa Suomen valtion perustuslakia. Tässä meillä on kuitenkin korkea upseeri, joka ihan pokkana ehdottaa laillisesti omistettujen ja kaavoitettujen maa-alueiden pakkososialisointia huvi- ja harrastekäyttöön. Kaikenlaista on aikojen saatossa nähty mutta en olisi enää odottanut tapaavani kommunisteja.
VastaaPoista