Minun nimeni on Kari Salmi ja olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa RKP:n listalla Helsingissä. Synnyin Luumäellä maalaistalon poikana vuonna 1960, missä vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. Minun vanhempani olivat sekä karjatilallisia että pitivät kyläkauppaa. Vuonna 1979 aloitin vapaaehtoisena varusmiespalveluksen Savon Prikaatissa. Kun minut hyväksyttiin lentoreserviupseerikurssille, siirryin ilmavoimiin Kauhavalle ja tavallaan voi sanoa, että sille tielle jäin. Palvelin Puolustusvoimissa aina vuoteen 2014 asti kunnes jäin reserviin prikaatinkenraalina ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikön tehtävästä. Tämän jälkeen perustin pienen yrityksen, jonka puitteissa olen toiminut konsultointi- ja neuvonantajatehtävissä.
Olen urani aikana asunut useammalla paikkakunnalla, mm Kauhavalla, Kuopiossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Vantaalla ja Brysselissä. Tämä on luonut laajan näkemyksen Suomea ja Eurooppaa koskevissa kysymyksissä. Koen tämän tärkeänä nyt ollessani ehdolla eduskuntaan; siellä kun päätetään koko Suomea koskevista asioista, niin kansallisessa kuin kansainvälisessä viitekehyksessä. Vaikka olen nykyään kaupunkilainen, niin juureni ovat maalla ja ymmärrän monen maakunnan erityispiirteet ja myös Suomen roolin osana kansainvälistä yhteisöä.
Asun nykyään Helsingissä yhdessä vaimoni ja alle vuoden ikäisen vauvani kanssa. Minulla on myös kaksi aikuista lasta aikaisemmasta avioliitosta. Olen siitä erikoisessa asemassa, että olen sekä työeläkkeellä oleva yrittäjä, että lapsiperheen isä ja isoisä; näin ollen minulla on omakohtaista näkemystä sekä lapsiperheen arjesta että eläkejärjestelmästä. Harrastuksiini kuuluvat mm. kalastus, perhonsidonta, musiikki, kitaranrakennus ja ulkoilu. Viihdyn hyvin niin Sisä-Suomen metsä- ja järvimaisemissa, Lapissa kuin Suomen kauniissa saaristossakin.
Minulla on laaja kokemus turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, ilmailualasta ja teknologiasta. Harrastusten ja elämänkatsomuksen myötä minulle tärkeitä asioita ovat ympäristö ja luonto, Itämeri, kestävä kalastus, Malmin lentokenttä ja sen potentiaalin hyödyntäminen Suomen etujen edistämiseksi, sekä kulttuuri laajassa mittakaavassa.
Haluan erityisesti nostaa esille seuraavat teemat:
1. Suomen ja suomalaisten turvallisuus; turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.
2. Puhdas ja elinvoimainen luonto ja sen kestävä käyttö, Itämeri, kalastuspolitiikka.
3. Tasa-arvoinen vanhemmuus; perhepolitiikka.
4. Yrittäjyyden ja työllistymisen tukeminen.
5. Koulutus, tutkimus, innovaatiot, digitalisointi.
6. Kieli- ja kulttuurikysymykset
Suomella tulee olla uskottava puolustusjärjestelmä, mikä koostuu riittävästä, ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä, modernista kalustosta, korkeasta ympärivuorokautisesta valmiudesta sekä kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Suomen tulee olla jäsenenä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, joiden päätöksillä on vaikutusta Suomeen. Mikä tahansa Itämeren tai Fennoskandian alueella tapahtuva konflikti tulee heijastumaan Suomeen riippumatta siitä, onko Suomi osallisena konfliktiin vai ei. Tämän takia on tärkeätä olla mukana niissä foorumeissa, missä päätetään asioista, jotka vaikuttavat Suomeen, suoraan tai välillisesti.
Suomen tulee huolehtia luonnostaan ja varmistaa sen kestävä käyttö. Erityisesti pahoin saastunut ja ravinnekuormituksesta kärsivä Itämeri tarvitsee toimenpiteitä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kalastuspolitiikan tulisi ohjata kalastusta kalakantojen luonnollista lisääntymistä ja kestävää käyttöä tukevaan suuntaan voimakkaiden istutusten sijaan. Erä- ja kalastusturismin kehittymistä tulee edistää poistamalla niitä rakenteellisia esteitä, jotka vaikuttavat haitallisesti uusimuotoisten työpaikkojen syntymiseen.
Perhepolitiikkaa tulisi kehittää niin, että lasten hankinta ja vanhemmuus tätä toivoville olisi joustavampaa ja houkuttelevampaa. Tasa-arvoisella vanhemmuudella taataan yhdenvertaiset edellytykset sekä lasten hoitoon, että työelämään. Myös yksinhuoltajien tulee saada tukea voidakseen paremmin sopeutua lastenhoidon ja työn asettamiin vaatimuksiin. Lapsella tulee myös olla tasavertaiset oikeudet kumpaankin vanhempaansa, olettaen, ettei vanhempi ole lapselle turvallisuusriski.
Yrittäjyys edistää työllisyyttä, varallisuutta ja hyvinvointia. Suomen tulee olla kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Valtaosa työpaikoista syntyy PK-yrityksiin, ja tätä kehitystä tulisi edistää mm. byrokratiaa yksinkertaistamalla ja rohkaisemalla yrittäjiä työntekijöiden palkkaamiseen. Joustavat ehdot ja paikallinen sopiminen ovat keinoja madaltaa varsinkin ensimmäisen kokopäiväisen, määrä- tai osa-aikaisen työntekijän palkkaamista. Kasvuyritysten siirtymistä kansainvälisille markkinoille tulee edistää. Sukupolvenvaihdoksen raskasta verotusta tulee keventää.
Suomen tulee panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Suomella ei ole valtaisia luonnonvaroja, joiden varaan rakentaa talouttaan. Sen sijaan tarvitsemme sekä laajaa yleissivistävää koulutusta, että vankkaa erityisosaamista. On panostettava sekä koulutukseen kaikilla tasoilla, että yliopistotutkimukseen. Suomen tulee olla houkutteleva myös kansainvälisille tutkijoille. Tutkimustuloksia tulee hyödyntää uusien innovaatioiden kehittämisessä. Suomen tulee panostaa laajasti digitalisointiin.
Suomi on perinteisesti kaksikielinen maa. On luonnollista, että kansalainen saa tarvittavat palvelut omalla äidinkielellään. Kynnystä kieliryhmien väliseen kommunikointiin tulee edelleen madaltaa niin, että halu tutustua toistemme kulttuuriin on mahdollisimman alhainen. Kaksikielisyys on rikkaus ja sitä on vaalittava. Ruotsin kielitaito luo myös erinomaisen perustan pohjoismaiselle yhteistyölle - virallisesti käytettävästä kielestä riippumatta - ja tuohon viiteryhmään eittämättä haluamme kuulua.
Haluan myös nostaa esille Malmin lentoaseman merkityksen koko Suomen kannalta. Ilmailuala on yksi harvoja kasvavia aloja, jotka vaikuttavat merkittävästi koko EUn kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen markkina-alueena. EUn ilmailustrategian yhtenä tavoitteena on poistaa ilmailun luonnollisen kasvun esteitä niin suurien kansainvälisten lentoasemien, kuin pienempien paikallistenkin osalta. Sen sijaan, että Malmin lentokenttä ollaan muuttamassa asuntoalueeksi, tulee sitä kehittää nimenomaan metropolialuetta tukevana lentoasemana.
Miksi minä, suomenkielinen maalaispoika Luumäeltä, olen päättänyt asettua ehdokkaaksi juuri RKP:hen?
RKP on liberaalipuolue - paljon laajempi kuin pelkkä ruotsinkielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin edistämispuolue ja sen tavoitteisiin on helppo yhtyä. Toki painotuseroja on, enkä ole kaikesta 100% samaa mieltä. Minulla on kuitenkin mahdollisuus ilmaista vapaasti oma kantani näihin asiakokonaisuuksiin. Kannatan kaksikielisyyttä ja toimintaa pohjoismaisessa viitekehyksessä, mihin Suomi eittämättä kuuluu.
Linkki RKP:n ruotsinkieliseen tiedotteeseen eduskuntavaaliehdokkuudestani.
Mottoni on: mielummin verkostoja kuin vallihautoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti