Kysymykset Kolmen sepän patsaalla la 23.2.2019

Kuten lupasin aikaisemmassa videossani, vastaan tässä kansalaisten kysymyksiin.

Kokoonnuimme Kolmen sepän patsaalle vähän ennen yhtätoista ja laitoimme ripeästi teltan, pöydät ja muut tarvikkeet valmiiksi. Välittömästi tämän jälkeen saapui rouva määrätietoisin askelin ja ilmoitti, että hän haluaa keskustella. Hienoa! Hänen kysymyksensä kuului karkeasti ottaen näin: ”Miten pitäisi yhteensovittaa pääkaupunkiseudun julkinen liikenne, ilmastotavoitteet ja lapsiperheiden päivähoito?” Hänen mielestään jokaista ongelmaa ratkaistaan yksittäisenä, eikä kukaan katso kokonaisuutta. Onko näillä edes mitään tekemistä keskenään, mietin. Hän tarkensi kysymystään esimerkillä. Kun ennen Espoon lähiöstä pääsi bussilla noin 20 minuutissa Helsinkiin, kestää se metron käyttöönoton jälkeen jopa yli tunnin, koska bussilinjoja on vähennetty ja metropysäkille pääsy on vaikeutunut.  Moni työssäkäyvä perhe haluaa lapsensa päivähoitoon jo ennen kuin nämä täyttävät kolme vuotta. Esimerkkiperheen lapsi joutuisi siis olemaan jopa yksitoista tuntia päivähoidossa huonosti toimivan liikenteen takia. Tämä on pienen lapsen kannalta kestämätöntä, eikä useimmat päivähoitopaikatkaan voi tarjota tarvittavaa palvelua. 

Mitä tälle olisi tehtävissä?

1)     Syöttöliikenne taajamista metroasemille pitää saada paremmin työmatkalaisia palvelevaksi. Liikennevirtojen mittaaminen ja -ennusteiden laatiminen ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä liikennevirastolle. Yhtenä keinona on syöttöliikenteen järjestäminen tavallisia busseja ympäristöystävällisemmillä (sähkö?)pikkubusseilla joustavasti matkustajamäärien edellyttämällä tavalla.

2)     Metro- ja juna-asemien viereen tulisi taata riittävän laajat, suojaiset parkkipaikat, jonne ajoneuvon voi jättää työpäivän ajaksi. Paikoitus voisi olla maksullista, mutta paikoitusmaksu oikeuttaisi käyttämään kyseisenä aikana julkisen liikenteen palveluja ilman rajoituksia. Tämä vähentäisi sekä ruuhkia että ilmastokuormitusta.

3)     Lasten päivähoitoon saamisen ja päivähoidon järjestelyjen tulisi olla joustavampia. Tyypillisesti lapset viedään päivähoitoon työmatkalla. Päivähoitopaikan sijainti vaikuttaa oleellisesti työmatkan kestoon ja sujuvuuteen ja edellyttää usein oman auton käyttöä. Mitä, jos päivähoitopaikka olisikin työpaikan välittömässä läheisyydessä? Suurissa toimistorakennuksissa tai yrityspuistoissa on satoja työntekijöitä sekä näillä tarvittavat palvelut kuten esimerkiksi ravintoloita, kahviloita, parturikampaamoita, liikuntatiloja jne. Monella näissä työskentelevistä on myös päivähoitoikäisiä lapsia. Olisiko turvallinen ja joustava päivähoito järjestettävissä kyseisten yrityskeskittymien tiloihin, jolloin työ- ja päivähoitomatkat voisi tehdä yhdessä ja ainakin suurimmalta osaltaan joukkoliikenteen palveluja käyttäen?

Kuulovammaisille mahdollisuus aitoon vaalikeskustelujen seuraamiseen

Seuraavaksi keskustelin erään rouvan kanssa, joka otti esille hankaluuden seurata vaalikeskusteluja kuulovamman vuoksi. Hän kertoi, että kuulovammaisten on hankalaa seurata vaalikeskusteluja, koska kiivaassa keskustelussa puhutaan päälle ja keskeytetään. Tätä on mahdotonta viittoa tai heikkokuuloisenkaan seurata edes kuulolaitteen avulla. 

Mitä keinoja olisi tarjolla tilanteen parantamiseksi? Keskustelija esitti ainakin seuraavia vaihtoehtoja:

1)     Puheenvuoroja pyydettäessä viittaamisen ja huutelun sijaan käytettäisi kahta signaalia, joista toisella pyydetään puheenvuoroa ja toisella pyydetään kommenttipuheenvuoroa.

2)     Puheenvuoro olisi ajaltaan rajoitettu samalla tavalla kuin eduskunnan kyselytunnilla, esimerkiksi yksi minuutti. Myönnetty kommenttipuheenvuoro olisi lyhyempi, vaikkapa 15 tai 20 sekuntia. Sekä katsojan, että osallistujien tulisi kyetä seuraamaan ajan kulua.

3)     TV-ruudun tai muun katselulaitteen alanurkkaan tulisi kirjata, kenellä puheenvuoro on keskustelun seuraamisen helpottamiseksi.

4)     Keskustelut tulisi tallentaa ja editoida häiriöttömiksi, tulkata viittomin ja lähettää uudelleen sopivana ajankohtana tai olla saatavilla kyseisen kanavan toistopalveluna.

Olen sitä mieltä, että yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa ehdokkaista on taattava kaikille.

Miksi RKP?

Tämä näyttää olevan kestosuosikki: Miksi suomenkielinen on valinnut puolueekseen RKPn?

Tutustuin RKPn vaaliohjelmaan ja totesin, että se vastaa suurimmalta osaltaan niitä tavoitteita, joita itsekin olisin valmis viemään eteenpäin. Moni suomenkielinen törmää ensimmäiseksi oletettuun kielimuuriin, eikä näe sen taakse. Yhden asian puolue? Ruotsinkielisille on toki tärkeää, että he voivat asioida omalla äidinkielellään - kuten meille kaikille. Myös ruotsinkielisen kulttuurin edistäminen on oleellinen osa puolueen tavoitteita. Nämä ovat kuitenkin vain pieni osa puolueohjelmasta. RKP profiloituu mm. liberaaliksi, kansainvälisyyttä arvostavaksi ja koulutusta, tutkimusta, yrittäjyyttä jne. tukevaksi kansanpuolueeksi. Se on siis Suomen ja suomalaisten puolue huomattavasti laajemmin kuin mitä ruotsinkielinen väestönosa lukumääräisesti edustaa. Ehkä puolueen suomenkielinen nimi Ruotsalainen kansanpuolue johtaa harhaan. Kyseessähän on ruotsinkielinen (ja useimpien kohdalla jopa kaksikielinen), ei ruotsalainen puolue. Kaikki ruotsinkieliset eivät äänestä RKPtä ja vastaavasti moni suomenkielinen äänestää, koska ovat katsoneet pintaa syvemmälle. Toki jotain painotuseroja on, mutta ei minkään puolueen kannattajakunta ole täysin homogeenista. Liberaali puolue myös sallii konservatiivisia puolueita vapaamman mielipiteiden ilmaisun ja keskustelun.