Yleinen asevelvollisuus on todettu kustannustehokkaimmaksi tavaksi toteuttaa Suomen puolustus. Tästä mallista ei siis kannata poiketa, mutta sen kehittämisestä on syytä keskustella.
Tasa-arvon hengessä on ehdotettu asevelvollisuuden ulottamisesta myös naisille. Sinänsä on perusteltua kyseenalaistaa nykyinen järjestelmä, missä vain miehet ovat velvoitettuja ja naisille tarjotaan mahdollisuus. Olisiko parempi vaihtoehto, jos yleinen asevelvollisuus koskisi kaikkia Suomen kansalaisia?
Uuteen järjestelyyn voitaisi siirtyä asteittain, esim. ensin ulottamalla kutsunnat naisille. Näin puolustusvoimilla olisi aikaa suunnitella ja toteuttaa tulevan muutoksen edellyttämät rakennemuutokset. Muutokset tulevat herättämään keskustelua niin isoista kuin pienistäkin seikoista, esim. tuleeko olla sama vai eri tupamajoitus. Entäs suihkutilat? Nämä asiat ovat kuitenkin ratkaistavissa, joten ne eivät saa muodostaa estettä naisten asepalveluksen suorittamiselle.
Pitkällä tähtäimellä asevelvollisuus tulee ulottaa kaikille. Varusmiespalvelukseen otetaan vuosittain sodan ajan joukkotuotannon edellyttämä määrä lisättynä tarvittavalla varareservillä. Valinta perustuisi ensisijaisesti soveltuvuuteen. Muut suorittaisivat yhteiskuntapalvelusta vastaavan ajan.
Tasa-arvoinen maanpuolustus edellyttää mielestäni, että samalla kehitetään tasa-arvoista vanhemmuutta, eli muutos on suunniteltava yhdessä perhepolitiikan kehittämisen kanssa. Naisten kokemaa rakenteellista eriarvoisuutta ei saa kasvattaa. Urakehitys ja eläkekertymä kärsivät jo nyt kohtuuttomasti perheen perustamisen yhteydessä. Mikäli naisille lisätään yhteiskunnallisia velvoitteita, joutuisivat he nykyistä huonompaan asemaan. Tässä yhteydessä kuulee usein vastaväitteen, että lasten hankinta on vapaaehtoista. Niinhän se on, mutta perheen perustaminen on vanhempien yhteinen päätös ja lasten kasvattaminen yhteinen velvollisuus. Nainen on kuitenkin se, joka on raskaana ja synnyttää. Sitä tosiasiaa emme voi muuttaa - ainakaan tällä hetkellä - mutta perhepolitiikkaa voimme. Jos perheen perustamisen ilot ja velvoitteet on saatu tasa-arvoiseksi, niin ei ole mitään estettä myöskään maanpuolustuksen tasa-arvoperiaatteen toteuttamiseksi.
Osaamisen hyödyntäminen
Puolustusvoimien tulisi kyetä nykyistä paremmin hyödyntämään jo hankittua siviiliosaamista. Tämä edellyttää, että kutsuntavaiheessa kyetään kohdentamaan asevelvollinen sellaisiin tehtäviin, joiden alalta hänellä on koulutusta tai kokemusta. Palvelukseen astumisen ajankohta voisi myös olla nykyistä joustavampi. Olisi perusteltua, että asevelvollinen voisi sovittaa varusmiespalveluksensa paremmin opintoihinsa tai työelämäänsä. Opiskelupaikan saanut voisi ilmoittaa kutsunnoissa, että on halukas astumaan palvelukseen kahden tai kolmen vuoden kuluttua ja toiveena on palveluspaikka opintoja läheltä olevalla alalla. Menettely saattaisi edellyttää kohdennetun hakumenettelyn laajentamista. Opiskelija voisi myös tehdä osan opinnäytetöistään puolustusvoimien tehtäviinsä liittyen. Uskoisin tämän kasvattava sekä palvelusmotivaatiota että maanpuolustustahtoa. Kaikkea hankittua osaamista tulee kyetä käyttämään hyväksi siviilikelpuutuksia haettaessa. Samaa menettelyä voisi soveltaa yhteiskuntapalveluun.
Toinen seikka on kyvykkäiden ihmisten hyödyntäminen maanpuolustuksellisin tarpeisiin, vaikka he eivät fyysisesti sovellu perinteisiin taistelutehtäviin ja siihen tähtäävään koulutukseen. Puolustusvoimat tarvitsee useiden eri alojen erikoisosaamista. Tulisi arvioida, voiko varusmiespalveluksen suorittaa erityistehtävissä, ja perinteiset fyysiset kuntovaatimukset korvata kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia kohentavalla toiminnalla. Näin puolustusvoimat voisi hyödyntää ihmisten erikoisosaamista ja samalla esim. fyysisesti huonossa kunnossa olevien henkilöiden kuntoa voidaan kohentaa ja elämäntapoja kehittää terveellisimmiksi. Tämä palvelisi sekä yksilöä, puolustusvoimia että yhteiskuntaa. Varusmiespalveluksen suorittaminen kyseisellä tavalla voi myös ennaltaehkäistä syrjäytymistä, kun henkilö pääsee tekemään mielekkäitä tehtäviä ja samalla luomaan sosiaalisia verkostoja, joista voi olla hyötyä niin vapaa-ajalla kuin tulevaisuuden työelämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti